sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Tuulista aamukahvia sängyssä


Hui, huomenta! Kylläpä tuuli tänä aamuna räimii hetkittäin täällä Helsingissäkin kunnolla viuhuen. Ikkunan ulkopuolella vaakavaijereissa olevat liikennemerkit heittävät melkein volttia. Meinasin lähteä käymään kirpputorilla viemässä vielä muutaman tavaran, mutta pitänee odotella hieman ja harkita vielä. Onneksi flunssa on edennyt kurkkukivun kautta nuhaan, ja nyt nielua enää kutittelee. Antakaa tulla vaikka täyslaidallinen niistämistä ja makuaistittomuutta, mutta kurkkukipu on minusta aivan kamalaa. Sitä en meinaa kestää. Mutta nyt on kaikki hyvin. Lämpöä piisaa, mutta sehän on mulla aivan normaalia näin talvisin... :/

Blogirukkakin kärsii tästä mun taudista, jäi parka viikolla melkein heitteille. Kyllä mä tätä murustani mietin paljonkin, mutta turha kai väkisin vääntää, jos ainoana toiveena kotiin tultua on päästä nukkumaan. On myös ollut menoa viikolla, kun on pitänyt hoitaa kaukana Mellunmäessä olevaa kirpputoripöytää, hinnoitella uutta tavaraa ja raahata sitä kassi kerrallaan myyntiin. Matka kolme varttia per suunta. 

Torstaina olimme kaverin kanssa Kannelmäessä Vero Modan asiakasillassa. Taivastelin kiittämättömyyttäni, kun hinnoittelin lahjakassin sisältöä kirpputorille saman tien. ;D Mutta parempihan ne meikit, korut ja sen sellaiset on myydä heti, kun ovat muoveissa ja koskemattomina. Kun en kuitenkaan niitä tule käyttämään. Muistattehan eilisestä, nirso mikä nirso. Ei lahjoja tuolle lapselle!




Terveisiä muuten sängystä. Näin valoisana aamuna voin esitellä lähemmin sängynpäädyn, jota varten ystävä pelasti mulle talonsa roskalavalta kaksi vanhaa kaapinovea. Maalasin ovet ajan tuomine kupruineen päivineen kiiltävällä mustalla. Hain Kasvihuoneilmiöstä nätit helat, jotka suhautin hopealla. Syntiäkin painavammat ovet pultattiin seinään järeällä määrällä rautaa, ja siinähän ovat. Hui, muisto siitä elämää paksummasta poranterästä rouhimassa seinää värisyttää vieläkin. (Ilmeisesti siis onni, etten ollut paikalla, kun keittiön seinä kaadettiin.)




Sänkyjä tavataan näillä foorumeilla kuvata kutsuvina ja muhkeasti pedattuina. Tässä hieno esimerkki jostain aivan muusta. ;) Yksinkertainen petaus ja taatusti mankeloimattomat lakanat. Ne tuhat sisustustyynyä sängyltä on kasattu reunaan, ja päiväpeitto on heitetty niiden päälle, vain puoliksi pois sängyltä. Siitä koko komeus sitten kiepautetaan aamulla takaisin paikoilleen, kun unityyny ja -peitto on pelastettu arkkuun muhkuroittamasta päivälookia. Ni. Mitä sitä turhia aloittaa petausta aatamista silloin, kun itsekseen nukkuu. Näppärän neidon niksi numero neljätuhattayksi.

Aika koruton muuten tuo sängyn päätyseinä, vaikka Taika-maalilla onkin kimallutettu. Toisaalta nuo kattokummitukset välkkyilevät sängyn yllä, joten ei oikein tunnu olevan mieltä laittaa seinälle mitään suurta. Mutta ajatus kehittyy. Ehkä kahden vuoden päästä nähdään muutos. ;)

Jospa vielä muki kahvia, ja sitten laittamaan muutama hintalappu. Jos muuten haluatte viikkokirpparilta mukavaa tuottoa pienellä hävikillä ja edullisella pöytävuokralla, suosittelen lämpimästi Mellukirppistä Mellunmäen metroaseman lähellä. Homma toimii, ja henkilökunta on mitä mukavinta.

12 kommenttia:

  1. Mellukirppis on loistava! Olen tehnyt siellä todella hyviä löytöjä. Harmi vaan ettei näillä itsepalvelukirppiksillä voi tinkiä.. Se kuuluu mielestäni kirpputoreihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sinne ovat muutkin löytäneet. :) En itse nauti tinkimisestä, mutta kyllähän niin saa helpommin kauppoja aikaiseksi. Mulla on enää vajaa viikko myyntiaikaa, joten täytyykin lähteä alkuviikosta tarkistamaan hintoja niiden tavaroiden kohdalla, jotka eivät ole kiinnostaneet tarpeeksi lähteäkseen kenenkään mukaan. Ja vielä on muutama uusikin tavara menossa pöydälle. :)

      Poista
  2. Onpa makia pääty! Sopii tuohon seinään niin hyvin. Selvisitkö Kasvihuoneilmiöstä ihan vaan helojen kanssa ulos? Vai tarttuiko mukaan muuta? On se semmoinen sekatavarakauppa ;)

    Tuota oikealla olevaa valaisinta tekisi mieli nähdä enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, Lauranen! Kahdesti oon Kasvihuoneilmiön pehmolelumeressä uinut, mutta vaikka sitä suu auki katseltavaa on siellä ylen määrin, tavaraähky on kai rajoittanut ostohimoja. Olen siis hankkinut sieltä tasan kolme tuollaista helaa/avaimenreikää, ja that's it. Outoa, perin outoa.

      Saamanne pitää, täytyypä seuraavana valopäivänä kuvailla tuota Granitin valaisinta lähemmin. :)

      Poista
  3. Meillä täällä keski-pohjanmaalla meni yöllä sähköt ja vieläkin ollaan ilman. Piti tulla pikkuveljelle lataamaan tabletti että pääsee blogeja lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiti soitteli samalta suunnalta, ja sanoi sähköjen olevan koko ajan on-off. Jaksamista sinne, kyllä se Einokin joskus väsyy.

      Poista
  4. Hih, mulla kans sänky aina noin "pedattuna" kun yksin nukun, tyynyt tuolla päiväpeiton alla :D Näyttää aivan siltä kuin olis toisella puolella joku peiton alla piilossa :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä hyvä, meitä on siis muitakin. ;) Mulla makaa vieressä sen kokoinen vuori, ettei voi ihmiseksi erehtyä luulemaan. Ehkä siinä nukkuukin... valas. ;D

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos! Pitääpä taas muistaa kiittää ystävää, joka nuo ovet mulle pelasti. Itselläkin on kyllä komeroissa tuollaiset, mutta niillä on vielä alkuperäisessä käytössä vuosia jäljellä. ;)

      Poista
  6. Moikka!
    Itse olen suunnitellut vastaavanlaista sängynpäätyä ja sainkin blogiini vinkin tulla kurkistamaan tänne. Sängynpääty on todella kaunis ja omat suunnitelmat saivat näin varmistuksen. Jään seurailemaan blogiasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Heini seuraamaan. :) KIva, jos sait vinkkiä. Huikkaa, kun saat valmiiksi, niin näen sun päädyn. Pitää kyllä mennä kurkkimaan blogiisi jo nyt.

      Poista

Kiva saada postia. :)