Näytetään tekstit, joissa on tunniste kahvilat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kahvilat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Lauantairetkellä: Gumbostrand Konst & Form

















Heräilimme eilen hitaasti. Toinen oli hakenut yöllä tärinäänsä lisäpeiton, ja aamulla mittasimme miehen lämmöksi 38 astetta. Hyvän aamiaisen ja muutaman sohvalla lötköillyn hetken jälkeen juuri autonsa huollosta saanut intoilija kuitenkin mittasi lämmön uudelleen ja kysyi saman tien, mihin ajettaisiin. Ajattelin, että kuntotesti kai tämäkin, ja vastasin, että Gumbostrand Konst & Form Sipoossa voisi olla mukava iltapäiväreissun kohde. Ja kuulkaa niin oli! Paikka on vuonna 2012 tyylillä ja vanhaa kunnioittaen remontoitu vanha tehdas, jossa tulijalle on tarjolla taidenäyttely, myymälä täynnä huolella valittuja sisustustuotteita sekä bistro herkkuineen. Vaikka päivä olikin upean aurinkoinen, takkatuli ilahdutti silmää. Talossa soiva, rento musiikki sopi hyvin aurinkoisen uneliaaseen tunnelmaan. Tilasimme kattilallisen höyryävää lohikeittoa.  Taisi siinä kipeä olokin unohtua. Kotiin oli pakko ostaa mukaan bistron voisilmäpullat, sen verran hyviltä ne näyttivät. Ulkonäkö ei pettänyt.
















Voisin hyvin kuvitella itseni asumaan Gumbostrandin kaltaiseen, idylliseen pikku paikkaan. No, ainakin aurinkoisella syyssäällä. ;) Miten puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta voi olla tällainen rauha ja kauneus? Varmasti on montakin samantyyppistä rantakylää, ja nyt meidän täytyy kyllä ajella käymään niistä jokaisessa. Vitsi, ne vanhat kartanot merinäköalalla ja se pikkuinen satamakioski. Aaltojen liplatus joka puolella. Yhden auton levyiset tiet hieman hirvittivät, mutta pahoissa mutkissa oli peilit. Vinkkejä muista käynnin arvoisista rantakylistä otetaan ilolla vastaan!








Reissun päätteeksi kävimme vielä kävelyllä Aurinkolahden rannan paisteessa. Lämpimillä portailla takki auki ja aurinkolasit päässä istuskellessamme totesimme, että onpa aika hyvä näin.






torstai 18. kesäkuuta 2015

Tosi hyvin suunniteltu




Eilen oli kummipäivä. Ilmeisesti yleisempikin, sillä tiedän muidenkin viettäneen kummilastensa kanssa aikaa juuri eilen. Minä ja mystisesti jo aikuiseksi humpsahtanut "pieni" kummityttöni aloitimme päämäärättömän haahuilun päivämme kävelemällä Hernesaaren Birgittaan. Aurinko (oikeasti) poltti mustia farkkuja ja korkein kertoimin varustautuneita kasvoja, kun vetelehdimme näissä huippumukavissa terassituoleissa mussuttaen kaupungin parasta pullaa.






Keskustaan päin palaillessamme pyörähdimme Punavuoressa löytämässä Mokosta unelmamaton. Sitten tulikin nälkä ja huippuidea, jonka seurauksena sivuutimme Kasarmitorin tyylikkäät ruokarekat tutustuaksemme torin laidalle keväällä avattuun The Cockiin. Lounas oli reissun väärti, ja istuimmekin pöydässä nauramassa niin pitkään, että melkein kävi hävettämään. Eikä vähiten näiden puhelimella räpsittyjen kuvien määrän vuoksi. On se komea!














Lounasta sulattelimme tavaratalon alessa. Loppupäivän kannoinkin mukanani kivistä morttelia. Haha, oma vika. Ennen päivän toista polttavan auringon armoille antautumista terassilla piipahdimme päähänpistosta tutustumassa Designmuseon kesänäyttelyihin Suomimuodin antologia ja Wirkkala Revisited sekä koko vuoden esillä olevaan näyttelyyn Suomalainen muoto. Vastaan tuli muun muassa unelmien tietokonetuoli.










Tulipahan tankattua viikon D-vitamiinit, kärsittyä morkkelista (= itseaiheutettu, morttelin ostamisesta seuraava kantomorkkis) ja naurettua elämä taas hieman pidemmäksi. Kiitos jälleen kerran kauniista yhteisestä päivästä, höpö ihminen. Suunnittelematta paras. ♥




Eilisestä tähän päivään. Piti niistä eräistä valaisinkemuista kertoa. Tiedän, oops, sorry. Sopiiko, jos ensi viikolla lopulta kerron, ja laitan valaisinarvonnan kaupan päälle? 

Tänään on jännä päivä: Henkilöt 44 v ja 36 v saavat elämänsä ensimmäisen oman auton. Pitänee heittää pieni maakuntamatka sitä juhlistaaksemme. Ihanaa juhannusta murut!



sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Habitaren vieraana












Olin keskiviikkona iltakahvilla Messukeskuksessa. Habitare-messut kutsui joukon bloggareita kylään kertoakseen tulevan syksyn tapahtuman uutuuksista ja kyselläkseen mielipiteitämme messuista nykyisellään ja ehdotuksiamme tapahtuman kehittämiseksi. Meitä oli vastassa tehokkaan ja pätevän oloinen tiimi, johon kuului kymmenkunta ahkeraa.

Fazerin kahviloiden uudehkon ilmeen takana olevan Suunnittelutoimisto Koko3:n Aino Brandt kertoi tilan suunnittelun lähtökohdista ja painopisteistä. Oli hurjan mielenkiintoista kuulla ammattilaisen kertomana tuo kaikki, mikä pelkästään kahvilan ulkoisen ilmeen suunnittelussa oli otettu huomioon. Tai siis taatusti kuulimme siitäkin vain pääpiirteet. Huomioon otettavaa lienee reippaasti. Noin nuo upeat julkisten tilojen sisustukset siis syntyvät. Vaikuttavaa tämmöiselle harrastelijalle, joka lähtee sisustuksessa yleensä siitä, mikä niinkutota näyttäisi omaan silmään hyvältä.

Herkuttelimme Fazerin kahvilan leivillä, erikoiskahveilla, smoothiella ja virvokkeilla. Ai niin, ei sovi unohtaa kakkupöydän makeita. Onneksi teimme myös vastapainoksi kävelykierroksen tavanomaista tyhjemmän Messukeskuksen kulisseissa: maan tasalla varastoissa ja ilmastointilaitteiston suunnilla lähempänä kattoa. Tämän viikonlopun moottoriurheilutapahtumaa rakensi halleissa aikamoinen porukka, jonka työntekoa kurkistelimme sen verran kuin uskalsimme astellessamme tutisevin jaloin katon rajassa huoltosillalla. Olipa jännää! 















 
Ilta oli kaiken kaikkiaan tosi mielenkiintoinen. Oli hienoa kuunnella sisustus- ja messuammattilaisia ja  tavata itselle uusia bloggaajatuttavuuksia. Ja tietysti niitä tutumpiakin. :) Ihastelin myös muiden bloggaajien huippuja ideoita aivoriihessä. Lahjakasta ja innovatiivista porukkaa nämä blogi-ihmiset!

Kiitos kutsusta ja kivasta illasta kaikille mukana olleille. Nyt tämä bloggari lähtee taas vaihteeksi uuden sunnuntaiharrastuksensa pariin. Asuntonäytöt, täältä tullaan.



maanantai 29. syyskuuta 2014

Vielä kerran, tytöt











Oli ollut puhetta sunnuntaibrunssista. Onneksi hoksasimme, että Hernesaaren Birgitta oli eilen viimeistä päivää auki tälle vuodelle. Brunssikin oli muuttunut buffet-pöydäksi valmiiden lautasellisten sijaan. Varastot tyhjiksi. Sopi meille. Syötyämme ja lorvittuamme armottoman ajan valtavien kahvikuppien takana tankkasimme vielä aurinkoa rantakävelyllä. Tuuli oli voimakas, mutta sää silti mahtavan lämmin. Takki auki mentiin, ja kirkkautta riitti.


Muistathan Birgitta palata taas ensi keväänä. 
Odottelemme innolla. Olit tämän kesän ihanin.










Jaskalaseja todella tarvittiin.








Kuvailin vanhoja Ullanlinnan-kulmiani matkalla asemalle. Pistäydyimme myös ohimennen Granitissa, jonne oli saapunut marmoria. Kiitos kysymästä, ulkoilu ja herkut kyllä parantavat tyhmänkin viikon loppusaldon plusmerkkiseksi. Hyvää huomenta, ja hienoa tätä viikkoa kaikille!