Eilen ja tänään

On supertrendikkäiden, hämärien kuvien aika. Tiedättehän, mitä sisustuslehdet tässä kuussa ovat silmien eteen puskeneet: tummaa sinistä, synkkää vihreää, hämäriä kulmia ja tunnelmallisia, mutta lähes pimeän hämyisiä pöytäkattauksia. Tumman tyylin luominen kuviin on ammattilaisten hallitsema, upea taitolaji. Haha, kummasti kuitenkin tuntuu siltä, että kaikki kuluneen kuukauden aikana tehdyt omat valonvangitsemisyritykset kotona ovat lähes poikkeuksetta tyylilajin puhtaita edustajia. ;) Päätinkin tässä räkäpäisyyksissäni, että näiden eilisten, tuskien takana olleiden otosteni ideana onkin ihan tarkoituksella pyrkiä tällaiseen vastavalosynkkyyteen. Kröhm, ettäs tiedätte. Ja mikäpä parempi hetki tähän taiteilemiseen, kuin tämä kuumeviikko, jona löysin vihdoin eukalyptuksen oksia. Kreivin aikaan, juuri ennen kuin kaaduin sänkyyn. Nuo oksat ovat kyllä menneen syksyn sisustuksen darkdark-trendin olennainen osa. En ihmettele yhtään, ovathan ne aivan upeita. Jollain tavalla aavemaisia. Hääkimppu haalean roosan mekon kaveriksi on päätetty. Nuo utuiset oksat ja ohut kultanauha riittävät.

Meillä on soinut aamuisin 20-luvun jazz. Siihen reippauteen on kipeän ollut hyvä herätä, ja täydellisen aamiaisen siivittämänä olo on hetken ajan tuntunut suht normaalilta. Muistista ei kuitenkaan kannata pudottaa tuskaisia öitä, joina herää kymmenen kertaa kipeän kurkun takia, milloin jäässä, milloin hiestä märkänä. Ehkä tässä siis vielä kestää muutama päivä siihen terveeseen oloon. Harmittaa vietävästi olla töistä pois, mutta kukapa mua tällaisena siellä kestäisi. 

Eilen veli perheineen kävi piristämässä meitä Helsingin-reissullaan. Vääntäydyin hetkeksi kaupungille heitä vastaan, mutta tarjoilut meillä olivat oloni mukaisesti miehen tekemää vihersalaattia lukuun ottamatta läheisen pizzerian ja Fazerin leipomia. Ihana ilta, eikä mun spagettimaisuuteni haitannut, sillä muutkin olivat väsyneitä. Pääkaupungin riemut vaativat turistilta veronsa, ja telkkarin edessä loikominen suurella sohvalla sopi kaikille. Mikä parasta, saimme ujutettua viimeisenkin ylimääräisen televisiomme ulos asunnosta toisten kainalossa. Tai no, teknisesti yksi ylimääräinen on vielä meillä, mutta se pääsee jouluna uuteen kotiinsa. Mahtavaa.

Tänä aamuna piti ottaa ikkunalaudan kasvista uusi kuva, sillä taivaalta satoi valkeaa. Eilen ensimmäiset ripaukset olkapäällä eivät vakuuttaneet, mutta nyt voi jo sanoa, että lunta on oikeasti satanut. Kaunista.

Pumpulimaista sunnuntaita.
♥