Unohtuneita kuvia kotoa

Tänään #männäviikot -haasteessa ovat vuorossa julkaisematta jääneet kotikuvat. Taidan todellakin ottaa kotona kameran esiin vain suuren tarpeen vaatiessa, sillä ainoastaan muutama kuva on jäänyt lojumaan kansioihin. Mikä mistäkin syystä, yleensä jostain valokuvausteknisestä. Kuitenkin tämä on mielestäni aika kiva kokoelma. Kuvista huomaa hyvin, miten sisustus on muuttunut puolen vuoden aikana. Muuton tuomien uudelleenjärjestelyjen seurauksena vaihtuivat matot, tv-kaluste ja sohva. Olohuoneen vanha tuoli muutti makuuhuoneeseen uuden tieltä. Vanhaa keittiötä en suostu enää tässä esittelemään, vaikka sekin on haasteen aikarajan sisällä muuttunut pinnoiltaan aivan toiseksi. 

 

Aika paljon on tullut kuvattua perjantaikukkia. Etteivät vain olisi tärkeitä mulle. Kun on tätä kaiken elävän tappavaa sorttia, hankkii mieluummin leikkokukkia kuin rahapuita. Kiitos suuresta luottamuksen osoituksesta ihanalle Viljalle, joka toi taannoin tuliaiseksi ruukkukasvin. ♥  Teen parhaani.

Mun tyttökylppärini on aivan ihana, mutta kokonsa ja valaistuksensa vuoksi mulle yhtä horroria kuvaustilanteissa. Ehkä yritän vielä talven aikana tehdä siellä jonkin taikatempun, kesän valokaan kun ei auta tuollaisessa pikkuruisessa kopissa yhtään.

 

 

Alimmassa, Lyden ottamassa kuvassa näkyvät jo uusi sohva ja löhötilan yhteen sitova, suuri mattokin. Ne ansainnevat virallisen esittelyn tässä joku kerta. 

Oletteko napanneet kopin haasteestani, jossa menneen puolen vuoden aikana julkaisematta unohtuneet tarinat ja kuvat pääsevät päärooliin? Linkatkaa ihmeessä tuohon alle postauksenne. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Tänään heitän haasteen oikein nimellä blogeihin Projekti Verkaranta, Nuapurissa, Cirkus ja Vaaleanpunaisessa hirsitalossa. Ottakaahan koppi, jos rästejä on kertynyt. Iloista iltaa! Huomenna on jo torstai toivoa täynnä.