Polterabend

Rakeiset puhelinkuvat puhukoot puolestaan. Lauantai oli ihana. ♥ Paitsi se puolituntinen, jonka vietin tuon mykän, pahaenteisen aurinkolasiheebon kanssa. Se tuli hakemaan mua kotoa mukanaan lappu, jossa sanoi ottavansa mut mukaansa. Melkein sain sen yhdessä kohtaa nauramaan, mutta yksinpuheluksi meni. Harmillisen ujo.

 

Drinkki sulhaselle. Ihan ite rakkaudella valmistin. 

Varmaan olisi rakastanut tätä kaikkine vihreine likööreineen. :D 

Mulle oli laitettu tyttöjen osakasviinikellariin drinkkibaari ja unelmalounas. Kaupungilla mua kiusattiin viemällä baariin laulamaan. Sain myös askarrella omat koristukseni. Menneet uroot käytiin läpi samalla sohvalla, jolla tapasin tulevan aviomieheni. Baarikierroksen kesken muistettiin käydä illallisella. Muuten, mistä lähtien fisu on ollut ruokajuoma? 

Stand up nauratti, ja ketterimmät jatkoivat puolen yön jälkeen vielä muuuutamalle skumpalle. Kumma kyllä niitä jupisten mukaan pakattuja bikineitä ei tarvittu lainkaan. Osasivat härnätä täydellisellä tavalla huonoa saunojaa. Sunnuntaina aamupäivällä meillä yöpyneistä ystävistä toinen herätti muut kysymällä, vieläkö me ehditään. No, ei onneksi myöhästytty brunssilta mun armaasta Ullanlinnastani kuin kymmenellä minuutilla. 

Vaikka itse sanonkin, selvitin päivän aikana aikas onnistuneesti kaikki päättelytehtäväni koskien tulevien ohjelmanumeroiden arvaamista. Ylpein olen saksaksi ratkotusta, hääaiheisesta ristikosta. Luojan kiitos arvasin pystyrivin sanan ennen kuin kielitaito loppui.

Kiitos armaat! Ootte hurmaavia ja hullun tärkeitä. ♥ Ei jäänyt mietityttämään muu kuin se, että mun mielestä me kyllä sovittiin vain yhteisestä lauantai-illallisesta...