Vink vink

Kyllästyttääkö tietokoneesi eleetön ulkonäkö? Osta kukkia. Tai maalia tai tussi.

Joo, nukuttaa. ;) Hyvää yötä!

Huivi hetkessä

Tuli tyhmä päänsärky, enkä päässyt mummokerhoon. Mur. Mutta nytpä huutelen täällä päiväunista ja särkylääkkeestä virkistyneenä minäminäminä. Tein tuon tuubihuivin. Ihan itse. Reilussa puolessa tunnissa. Mikä käsityöihminen! 

Käsivarsineulonta on vänkä tekniikka. Paksu lanka moninkerroin, puikkojen tilalle kädet, ja valmista syntyy muutamassa hetkessä. Jopa mun taidoillani. Noin voisi tehdä vaikka sisustustyynynpäällisiä. Tarvitaan vain sopivan sävyinen sisätyyny, koska neulos on harvaa. 

Kiitos Laura langasta. Ja kiitos, armas valokuvaaja. Sustahan tulee vielä huippu. ♥

Bloggaajat Porvoossa

Viikko sitten tähän aikaan olimme viettämässä puuhapäivää Porvoossa iloisen käsityöbloggaajaporukan kanssa. Itsehän olen mitä ahkerin käsityöihminen köh, joten ilman muuta lähdin mukaan. Kotiin tulin kahden lankasäkin kanssa. Muistakaahan kysellä, milloin postaan hienosta, neulotusta viltistä. Katsokaas, kun ihan kohta aloitan.

Lauramaisen Lauran ja Sateenkaarien ja serpentiinien Lauran

 järjestämää päivää olivat viettämässä naiset seuraavista blogeista:

Anana
Auringonkerääjä 

Ihan kaikki kotona

Lauramainen

Kapteenilla

Kummitustalon kuvakirja

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Neovia House

Sininen sisupussi 

Lankahelvetti

Suurin osa tyypeistä oli mulle ihan uusia tuttavuuksia, mutta sehän se vasta kivaa olikin. Erilaisia, mutta sitten taas ainakin yhdessä asiassa hyvin samanlaisia. Onhan se jo monesti todettu, että parhaiten bloggaajapolon elämän riemuja ja vitsauksia ymmärtää toinen samassa someliemessä lilluva, oli blogin aihe mikä tahansa.

Pääkohteinamme olivat Teetee Shop, jossa saimme tietoa Tekstiiliteollisuus Oy:n tuotteista ja toiminnasta, sekä askarteluliike Paperipilvi, jossa koristelimme kangaskassit tekstiilispraylla, sabluunoilla ja kirjailulangalla. Lounasta söimme kauniissa ja ilmeisen suositussa Zum Beispielissä. Päivän päätteeksi kahvittelimme Paahtimolla. Sovittujen aktiviteettien välissä piipahdimme pikkukaupoissa matkan varrella. Harmikseni en löytänyt tälläkään reissulla mitään ostettavaa. Mitä nyt hieman oliiviöljyä, lakritsimarsipaania, karkkia, vanhoja valokuvia, askartelutarvikkeita. Ja tietty valtavasti niitä lankoja. Päivästämme tehtiin muuten lehtijuttu Uusimaa-lehteen. Onneksi en siinä kuvassa irvistänyt.

Tässä mun tuotokseni, musteläikkätesti messinkikirjailuilla. Vapaalla vedin.

Goodie bagien sisältöä oli jännä kaivella kotiin päästyään. Söimme iltapalaksi Skafferista ostetut, täydelliset piparminttutoffeet. Huh, onneksi tuohon kauppaan ei pääse täältä joka päivä. Muuttuisin toffeeksi aika nopeasti. Kiitos naiset, oli huippu päivä. Erityiskiitos järkkääjäihanuuksille. ♥ Ja epäilijöille tiedoksi, että kyllä mustakin vielä käsityöihminen tulee. Melkein varmasti ehkä.

Jännittää

Väsyttää hurjasti. Eikös tipattoman tammikuun pitänyt piristää? Muuttokaaos, uuden kodin metsästys ja vähät unet yllättäen vaikuttavat ihmiseen. Venyy siis edelleen se viime viikonlopun bloggaajaretkestä kertominen. Ja tunnissa tekemäni, käsivarsineulotun tuubihuivin esittely. Ja milloin viimeksi olen mahtanut ottaa kunnon kotikuvia? Katselkaa tuon kaiken sijaan kuivuneita apteekkarin salmiakkeja. Vieressä loikova synttärisankari kaivoi ne taannoin onnellisena kaapista, ja namut maistuvat sille jopa aamupalaksi. Mä taas ostin ne, koska olivat kauniita. Sopivat hyvin tuohon lasiastiaan. Karkit ja kulhon kuvio puhuvat keskenään samaa muotokieltä. Nauttikoot toisistaan vielä kun voivat. Veikkaan pikkumustille pikaista ja raakaa loppua.

Toivon tulevalta viikonlopulta unta, ulkoilua ja energiaa laittaa myyntiin kaikki oma ja toisen ylimääräinen tavara. Onneksi suurin osa tarpeettomista huonekaluista on jo uusilla omistajillaan. Nyt nukkumaan. Haha, toinen nukahti juuri kirja sylissään. Molemmilla sama väsy. Uneksin varmaan siitä yhdestä myynnissä olevasta kodista, jossa on vanha hella ja kaakeliuuni. Mihinkähän tässä vielä päädytään asumaan? Elämä jännittää.

Aamulla

Ihania nämä sunnuntait. Saa herätä rauhassa. Tuli taas venyttyä aamiaispöydässä pari tuntia lueskellen lehteä ja blogeja. Ja niitä asuntoilmoituksia. Veriappelsiinimehu maistui huippuhyvältä, kun se oli juuri puristettua. Ja ehkä hippusen helpommin kuin sillä kaunilla Ranskan-välineellä, sillä ostin Torin kautta tällä viikolla hieman vähemmän voimaa vaativan puristimen. Sen semmoisen metallihäkkyrän. Pitääpä ottaa joku päivä keittiökuvia. Mutta ei nyt. Siellä kun on joku juuri puristellut sitrushedelmiä. ;)

Eilen retkeilimme virkeän bloggaajajoukon kanssa Porvoossa. Kerron reissusta lisää alkuviikosta. Porvoon paahtimon kahvin kanssa tarjottu hauska suklaa päätyi toiselle aamupalan jälkkäriksi. Nyt tämä rötvääjäpari valitsee pätevän kävelykohteen ja lähtee reippaasti tarpomaan sitä kohti. Jos jaksaa nousta ja pukeutua.

Rentoutukaa kivat, on sunnuntai.

Mikä asunto!

Meillä etsitään uutta kotia. Kuten huomaatte, asia on akuutti. Pitää Ruotsinkin markkinoita vakoilla. Mutta katsokaa nyt hei tuota lattiaa! Upea kalanruotokuvio, ja musta. Mustan käyttö muutenkin. Keittiö. Ylipäätään tuo taito laittaa kotia. Kyky katsoa ja nähdä, sommitella ja yhdistellä. Kumarrus taiturille.

Kuvat: Fastighetsmäklarna

Joku onnekas tuonne muuttaa. Mä otan nyt lisää kahvia ja yritän rauhoittua.

Enkeli