Jos multa kysytään

Huono messuihminen minussa tuli taas esille Habitaressa. Olin kiinnostuneempi messuseurastani kuin näytteilleasettajien tuotteista. Kurkkasin bloggarit Ahead!-areenalla ja join messuskumpan. Osallistuin pariin, kolmeen arvontaan. Otin muutaman kuvan, lähinnä valaistuksesta, joka on sydäntä lähellä. Ostin neljä postikorttia. Kysyin, joko mennään. 

Kun kaikkea on liikaa, en jaksa keskittyä. Mieluummin luen yhdestä tuotteesta tai tuoteperheestä kerrallaan vaikkapa blogeista tai valmistajien sivuilta. Mielestäni bloggaajat ja sisustusalan ammattilaiset myös saavat nuo kaikki tuotteet näyttämään niin paljon paremmilta kuvissaan lehdissä ja netissä. Siellä ne ovat sisustetussa tilassa, omalla paikallaan. Eivät kylmässä messuhallimiljöössä, tekemällä tehdyillä, usein nopeasti ja ilman suurta ajatusta kyhätyillä osastoilla, peittyneinä esitteisiin.

Kahvilan katos

Tätä olisin ostanut, jos palvelua olisi ehditty antaa. Betonispray ostoslistalle.

Kotimatkalla hilpeyttä herätti tekonurmiaallokko Käpylän urheilupuistossa. :)

Totta kai messuja pitää järjestää, ja hieno juttu, että niitä on. Monille ne ovat todella inspiroivia tapahtumia, ja ajankohtaisten sisustuspäätösten apuna Habitare on varmasti kymppi juttu, kun monen valmistajan tuotteet ovat esillä kosketeltavissa ja vertailtavissa saman katon alla. Minä se ongelma tässä olen. Ehkäpä itseni tuntien pidän nyt tauon näissä tapahtumissa käymisessä. Onhan noita jo kolmet mahtuneetkin tälle huikean pitkälle bloggaajan uralleni. ;) Talvella ja keväällä korkeintaan käsityö- ja design-myyjäisiä. Rakastan niiden tunnelmaa ja luovia myyjiä. Innostuneita, innovatiivisia nuoria aikana ennen tulevia, suuria, messuilla esiteltäviä brändejään.