Mustavalkoiset munkkihuvit. Ainakin melkein.

Sattuipa vapunpäivänä...

Pakolliset kuvat sammutuspeitteestä ja kattilankannesta. Tärkeimmät varusteet uppopaistohommaan ryhtyessä. Mutta kuka ketku tuon pölyn oli tuohon kannelle keksinyt? ;) 

Olin aattona viime hetkellä ostanut kaupasta kookosrasvaa ja sirosokeria, jos en vaikka sittenkään katkaisisi yli kymmenen vuotta hengissä sinnitellyttä munkinpaistoperinnettäni, vaikka piknik olikin sään vuoksi vaakalaudalla. Kokeilin kookosrasvaa paistamiseen ensimmäistä kertaa, ja se sai brunssiraadilta riemukkaan vastaanoton. Samoin tuo pienikiteinen sokeri. Hyviä uudistuksia siis, tosin kookosrasvaa lienee terveellisempääkin sorttia, kuin tuo nyt käyttämäni.

Jaa, että miksikö postaus ilmestyy 5.5.? No. Neitorukka on kuulkaas juuri nyt hurjan kiireinen ja hyvin, hyvin väsynyt. Oli hieno vappu kaikkine menoineen, en valita, mutta kun ei ole ehtinyt rauhoittua kotona viikkoihin kaiken maailman matkojen vuoksi, väsy vie, eikä tännekään ehdi syntyä juuri mitään. Kuvia saan otettua, mutta siihenpä se sitten jääkin. Arvatkaa, olenko muistanut postittaa synttäripalkintoakaan? Ja onko koti yksi hävityksen kauhistus? ;) 

Vuoden kiireisimmät viikot ovat taas meneillään, ja aion panostaa nukkumiseen töiden ohella. Pakko. Toivottavasti kärsivällisyyttä löytyy, ja kestätte tämmöisen pari postausta per viikko -tahdin toistaiseksi.

Aurinkoa ja iloa viikkoonne!