Terveisiä peiton alta. Sorryy, pitäisi jaksaa olla positiivinen ja heitellä tänne iloisia ja pirteitä asioita muille riemuksi, mutta... Heräsin myöhään eilisen fondue-illan (Kiitokset emännälle ja isännälle!) jälkeisiltä unilta. Ettäs oonkin valitettavasti viime viikkoina alkanut muistaa äitiuniani. Nyt vaivasi herätessä kamala syyllisyys, kun äiti piti unessa ompelutuntia tyhjistä kaapeista taikoen. Hän ei syyttänyt, vaikka kaikki tiesivät, että minähän se olin kaapit tyhjentänyt ja kankaat pois lahjoittanut. Hurraa. Näillä mennään sitten tänään. Mitäs aloin illalla kotiin tultuani vielä katsoa Evening-leffaa.
Huominen syntymäpäivä ilman äidin iloista korttia ja puhelua hieman mietityttää. Oppilaat kysyivät, mitä toivon synttärilahjaksi, ja oli pakko sanoa, että turha kai enää mitään toivoskella, kun ei lahjoja taida enää äidin mentyä juurikaan tulla. Mitäpä aikuinen paketeilla tekisikään tässä valmiissa maailmassa, mutta kyllä ajatus jotenkin rinnasta kylmää, kuitenkin. Onneksi menen huomenna rakkaan ystävän ja samalla lähes synttärikaimani kanssa illalliselle. Hieno lahja se. Ja kukkia aion hakea lisää. Jospa löytyisi niitä ihania kirsikanoksia. Tilanne on mikä on ja unet mitä sattuu, mutta bring 'em on, aivan sama. Nyt ei kuulkaas lainkaan lähdetä synkistelyn tielle. :D
Hihitytti, kun hain kirjastosta varaamani Siri Hustvedtin romaanin. Olipas söpö ja pikkuinen. Piti laittaa korttikukkaro kuvaan Miki-kirjan kokoa todistamaan. Pääsiäisen matkalukemista silmällä pitäen osuva vahinko. Teksti on sentään onneksi pokkarikokoa. Luin yläasteella Tuntemattoman sotilaan minikirjana, ja sen teksti oli virsikirjatihrustusta.
Ulkona sataa, mutta tuskin mä sinne liian makea oon. ;)
Iloista päivää!
Iloista päivää!
Iloista iltaa sinulle! Jos ei kirsikan kukkia löytynyt voi noin näppärä somistaja askarrella pajunkissoista (varmasti löytyy ;) korvikkeet.
VastaaPoistaItse kävin niitä trakstorin kanssa poimimassa - polkutraktorin :D
Kiitos, Mirva, kuin myös. :) Hihi, mun askartelijan lahjat tietäen taidan luottaa kukkakauppaan. ;) Pajunkissat on söpöjä. Ehkä vain niitä ilman somistusta, jos löytyy lenkkipolun varresta.
PoistaVoi ei, mä niin tiedän noi unet. Mun uniin on viime aikoina tullut (jo kuollut) pappani moittimaan mua miten olen pilannut mummoni loppuelämän, koska mummon kaikki rahat menee mun auttamiseen. (mummo siis oikeastikin tukenut mua viime aikoina aika paljonkin rahallisesti) Tosi kiva fiilis tulee tollasista, vaikka unia vaan ovatkin :(
VastaaPoistaIloista päivää kuitenkin ja huomisesta synttäripäivästä tulee ihana siitäkin! <3 <3
Huh, näitä on muillakin. Eiks ookin kurjaa tuntea syyllisyyttä, vaikkei syytä oikeasti olisi? Sunkin mummosi varmasti antaa rahaa, mitä ei itse tässä vaiheessa elämäänsä niin kovin tarvitse. Kiitos tsempistä, ihana. <3
PoistaEn halunnut eilen vielä onnitella etukäteen, vaan teen sen nyt. Iso onnitteluhali ja voimia päivään <3
PoistaKiitos. Hyvin meni lopulta. Kaikesta huolimatta. :)
PoistaIhanaa huomista synttäripäivää ♡
VastaaPoistaKiitos, Johanna. ♥
PoistaOnnea huomisen johdota..:)
VastaaPoistaKiitos, Irmastiina! :)
PoistaMä oon pohtinut hetkeä jolloin joudun luopumaan äidistäni. Mulla ei ole sisaruksia ja muihin sukulaisiin ei olla ikinä pidetty oikein kamalasti yhteyttä, ei olla siis kovin tiiviisti yhdessä. Äiti ja isä ovat eronneet ja isä ei ole mulle kovin läheinen.
VastaaPoistaSitten kun äitini kuolee mä olen yksin. Vaikkakin mulla on jo oma perhe niin äitini on se mun kallio ja paras ystävä. Äiti❤
Niin että sitä vaan olin sanomassa etten tiedä mitä käyt läpi mutta pahoin pelkään, että osan siitä osaan kuvitella ❤
Onneksi nyt on kevät ja on pakko hymyillä, aurinkokunta tekee niin.
Hyvää maanantaita❤
Kiitos tunteikkaasta viestistäsi, Sinisuu. Nämä on just niitä asioita, joita pelkää, eikä osaa oikein kuvitella ennen kuin aika on, ja pakko. Pahimman shokin mentyä suru tulee aaltoina, ihan yhtäkkisinä myrskyinä, joita on vaikea hallita. Luulin, että sain eilen mentyä tästä synttäriasiasta yli, mutta tämän päivän molemmat itkut yllättivät täysin. Ensimmäistä kertaa itse mietin (muuthan ovat tätä jo meillä pohtineet), kunpa olisin saanut vielä puhua äidille. Ettei se olisi ollut niin hetken juttu ja lopullinen tajuttomuus saman tien.
PoistaVoimia sulle mietteisiisi. Näistä ei kukaan selviä, ja toisaalta melkein kaikki selviää. ♥
Onnea vielä tätäkin kautta ♥
VastaaPoistaHihitytti täälläkin tuo kirja. Kätevä, mutta jotenkin niin hassu.
Kiitos, ihana. ♥
PoistaJoo, katotaan, hävettääkö lukea junassa tuota miniparkaa. ;)