Ostamista vältellessä

 

Jälleen kerran Stockmannin Hullujen Päivien kuvasto oli parillakymmenellä korvalla ekan luennan jälkeen. Kaikkeahan sitä ihminen niin ku tarttee, ja kun paikalle pääsee, tarvitsee jotenkin vielä pikkuisen lisää. Onneksi selasin mainoksen vielä uudelleen, eikä lopulta tarvinnutkaan mennä tänään. Eikä tarvitse huomenna. Ehkä haen perjantaina yhden jutun. Mitä mitä, onko tämä nyt niitä tilanteita? Sitä kuuluisaa fiksua toimintaa? ;)

Pari vuotta sitten eräs ihana, viisas nuorimies löi mua halolla päähän sanomalla "älä mene ollenkaan". Olin niin hämmästynyt, etten mennyt.

Tänään päätin tavaran hankkimisen sijaan katsella sitä, mitä mulla tässä ympärillä jo on. Siis armoton sotku, joka on kasvattanut itseään kilpaa menneen viikon kiireen kanssa. Töissä on hurja hoppu, ja samaan aikaan sosiaalinen elämä innostuu kevätauringosta. On herttaisia vauvoja, päivällisvieraita, kutsuja illallisille, kaiken maailman yöjuoksuja ja siihen päälle vielä pariin otteeseen sivistynyttä synttärijuhlintaa. Oikein useampaa museota, ruokaravintolaa ja sitä rataa  - eihän tässä suinkaan nuortumassa olla. ;) Kotona kaikki aloitettu jää puolitiehen, ja sekasorron keskellä hurjat kirpparitavarasäkit huutavat pääsyä pöydälle. Jotenkin halu mennä kauppaan laimenee. 

Toki olisin ehkä voinut tänään siivotakin, mutta kameran kanssa leikkiminen on niin kovin paljon hauskempaa, että tuli valituksi. Vallan fiksua toimintaa. Kodinhengetär is my middle name.

Tässä siis koti tänään - sattuneesta syystä vain lähikuvissa. ;)

Odotan kirsikanoksien avaavan kauniit kukkasensa minä hetkenä hyvänsä. Jännää!

Petaamattoman sängyn tyynyt ovat "isännän puolella". Lamppuketju taas on ihan juuri ja justiinsa vaihtamassa huonetta, kuten näemme. Just.

Sukanvarsi edistyy sellaista vauhtia, että heikompaa hirvittää.

Asetelmat hyllyillä ovat just eikä melekeen. Näiden kippojen edessä komeileva porrastikas vältti ovelasti kameran.

Yrtit kukoistavat kauniisti kellertäen.

Eilisen markettilöytö: wasabijauhe. Just add water.

Synttärikukat itselle. Hoidettu niin suurella rakkaudella, että ovat jo hipsimässä ulko-ovea kohti.

Päivälliseksi hujahti pikasushia reseptillä kärsivällisyys nolla. Eipä haitannut nälkäistä, mutta hyvä, ettei tullut kutsuttua ruokavieraita. Luonnollisesti kupu oli täysi jo kuvanottovaiheessa, kiitos kaiken välinärppimisen.

Loppuun vielä synttäri-ilmapallo. Koska olen laiska, ja siksi sen arvoinen. :D

Terveisin ahkeruuden perikuva, aikaansaavuuden mestari Silja

a.k.a. nimim. Ehkä huomenna