Inspiroivaa

Harmaa sää hämmästytti eilen kaiken auringon jälkeen. Onneksi Sateenkaaria ja serpentiiniä -blogin Laura oli kutsunut mut mukaansa piristymään Indiedaysin bloggaajatapahtumaan Ravintola Sipulin talvipuutarhaan. Tuttuja kasvoja tuli vastaan joka suunnasta, ja paikka kuhisi hymyileviä ihmisiä. Seura oli tietysti päivän paras juttu, mutta tapahtuman hienointa ja hauskinta antia oli taatusti valokuvaaja Damian McGillicuddyn muotikuvausluento. Huumorimies nauratti yleisöään kiitettävästi, ja saattoipa myös jotain tarttua mieleen valaistuksesta, kuvakulmista, eri objektiivien vaikutuksesta ja asennoista. Vaikkei tässä nyt mitään muoti-ihmisiä tahi -kuvaajia ollakaan.

Laura ja kahden lasin taktiikka ;) Haastavaa, kun oli niin vähän paikkoja, joille laskea lasinsa kuvaamisen ajaksi. Päädyin muutamaan pikaräpsyyn, mutta eiköhän näistä jotain irti saa. Nyt tässä on muuten sitten kuvia aivan sekaisin mun kamerasta ja puhelimesta sekä vielä Laurankin muistikortilta.

Inspiration Dayn jälkeen kipitimme Balmuirin pop-up shopiin Galleria Esplanadiin huivimetsälle. Sielläkin olisi ollut kuohuviinitarjoilu, koska bloggaajat Eeva Kolu ja Stella Harasek olivat paikalla. Luonnollisesti kuplivaa täytyisi aina tarjoilla, kun nuo sanansa (ja kukkasensa) niin upeasti asettelevat naiset ovat läsnä. Me jätimme kuitenkin skumppapöydän rauhaan (oho!) ja päädyimme Balmuir-ostostemme kanssa katselemaan vastapäisestä ikkunasta Stockan keltaista kuhinaa margaritat seuranamme. Siinä oli hyvä olla hullu ja keltainen ihan muuten vain, ja arvioida päivän saldo siihen asti.

Mun päiväni jatkui vielä Korjaamolla Samppanjamarkkinoilla. Tytöt olivat jo vauhdissa ja etenivät salissa hyvin asiantuntevina, kun paikalle pääsin. Meinasi itsellä mennä tämän huikean samppanjatietämykseni kanssa sormi suuhun, kun olisi pitänyt päättää, mitä niistä kaikista nyt sitten oikein haluaakaan maistaa. Ottaako tuota 365 euroa / pullo maksavaa, ilmeisen upeaa juomaa, vai mistä kriteeristä käsin noita nyt lähtisi laittamaan itselleen tärkeysjärjestykseen. Siinä alkoi jo väsyttää. Niinpä upean ilta-auringon tullessa esiin ja muiden lähtiessä syömään tämä tyttö kävelikin rantaa pitkin rautatieasemalle ja ajeli bussilla kotiin.  Ettei vain kukaan pääse miettimään, että siellä se taas yötä myöten. :D

Hyviä tällaiset päivät. Kaikista viimeisen päälle järjestetyistä tapahtumista huolimatta parasta ja inspiroivinta ovat kumminkin aina ihmiset, joiden kanssa menee ja tekee. Kiitos osallisille. Pitääpä soitella ja kysyä, mihin innokkaat samppanjasankarittaret illalla päätyivät, ja mitä sitten tapahtui.

Onneksi on sunnuntai ja sadepäivä. Saa mitä vain, muttei ole pakko mitään.