Tosi hyvin suunniteltu

Eilen oli kummipäivä. Ilmeisesti yleisempikin, sillä tiedän muidenkin viettäneen kummilastensa kanssa aikaa juuri eilen. Minä ja mystisesti jo aikuiseksi humpsahtanut "pieni" kummityttöni aloitimme päämäärättömän haahuilun päivämme kävelemällä Hernesaaren Birgittaan. Aurinko (oikeasti) poltti mustia farkkuja ja korkein kertoimin varustautuneita kasvoja, kun vetelehdimme näissä huippumukavissa terassituoleissa mussuttaen kaupungin parasta pullaa.

Keskustaan päin palaillessamme pyörähdimme Punavuoressa löytämässä Mokosta unelmamaton. Sitten tulikin nälkä ja huippuidea, jonka seurauksena sivuutimme Kasarmitorin tyylikkäät ruokarekat tutustuaksemme torin laidalle keväällä avattuun The Cockiin. Lounas oli reissun väärti, ja istuimmekin pöydässä nauramassa niin pitkään, että melkein kävi hävettämään. Eikä vähiten näiden puhelimella räpsittyjen kuvien määrän vuoksi. On se komea!

Lounasta sulattelimme tavaratalon alessa. Loppupäivän kannoinkin mukanani kivistä morttelia. Haha, oma vika. Ennen päivän toista polttavan auringon armoille antautumista terassilla piipahdimme päähänpistosta tutustumassa Designmuseon kesänäyttelyihin Suomimuodin antologia ja Wirkkala Revisited sekä koko vuoden esillä olevaan näyttelyyn Suomalainen muoto. Vastaan tuli muun muassa unelmien tietokonetuoli.

Tulipahan tankattua viikon D-vitamiinit, kärsittyä morkkelista (= itseaiheutettu, morttelin ostamisesta seuraava kantomorkkis) ja naurettua elämä taas hieman pidemmäksi. Kiitos jälleen kerran kauniista yhteisestä päivästä, höpö ihminen. Suunnittelematta paras. ♥

Eilisestä tähän päivään. Piti niistä eräistä valaisinkemuista kertoa. Tiedän, oops, sorry. Sopiiko, jos ensi viikolla lopulta kerron, ja laitan valaisinarvonnan kaupan päälle? 

Tänään on jännä päivä: Henkilöt 44 v ja 36 v saavat elämänsä ensimmäisen oman auton. Pitänee heittää pieni maakuntamatka sitä juhlistaaksemme. Ihanaa juhannusta murut!