Puistossa. Kirjoittaisiko? Nää. Ei tänäänkään. No mitähän lukisi? Josko tuota suolapaketin kylkeä? :D Piti ostaa matkalta suolaa eväiden kaveriksi, kun ei siinä yhdessä muuten niin ihanassa, hunajaisessa vuohenjuustojutussa oo ikinä tarpeeksi vastapainoa makealle.
Nyt taas kotona. Jääkahvilasi poskeen painettuna moi! Olo on ollut ikävä jo useamman päivän. Mun kropalle ei sovi tää 30 astetta ulkona ja 35 sisällä. Pää on kuin halolla hakattu, eikä lähistöllä pauhaava tuuletin auta asiaa. Siitä menee niska jumiin. Hiki valuu jo pelkästään paikallaan ollessa. Hankkimani ilmastointilaitteen palautin sen käyttöhankaluuksien vuoksi, ja nyt pyörii ihan perinteinen propelli, toki sillä lisällä, että tarvittaessa laite puhaltaa myös kylmää vesihöyryä.
Tietokoneella en ole jaksanut istua sen vertaa, että olisin saanut laitettua kuvia ihanista kesäreissuista. Koti- ja sisustusaiheesta ei ole kehuttavampaa sanottavaa juuri nyt, mutta hei, tällä viikolla voisi sentään vihdoin olla toivoa saada ne uudet ikkunat, joiden piti olla ekan lupauksen mukaan kesäkuun alussa paikoillaan. ;) Ai niin, ja onhan maaliskuussa tilattu huonekalupaketti sentään kuulemma jo matkalla, haha. Joten hei, ehkä sittenkin jotain sisustusjuttuakin tulossa.
Suomalainen saa luvalla hokea suurimman osan vuodesta sitä v-alkuista rumaa sanaa kylmyyden ja pimeyden vuoksi, mutta kuumasta ei ole oikeutta valittaa. Minä, joka kestän vinkumatta muun säähän ja vuodenaikoihin liittyvän paitsi hellerajan roisin ylityksen no, valokuvia ei oo kiva ottaa pimeällä, olenkin saanut myrkkyä päälleni siitä, että kehtaan päästää suustani ainoastaan omakohtaista ja kuitenkin käsittääkseni suht maltillista ja perusteltua kritiikkiä tätä autuasta ilmaintilaa kohtaan. Minun siis täytyy ymmärtäväisesti kuunnella lähes ympärivuotista, itseään toistavaa naukumista meidän vuodenaikojemme muuttumattomista ominaispiirteistä, mutta avattuani nyt kaksi kertaa suuni tästä kesäaiheesta olen saanut hyvin konkreettisesti kokea olevani helleihmisille liikaa. ;)
Ulkona on kodin huonon ilmanvaihdon vuoksi tällä hetkellä kaikkein paras olla, joten olen pakannut kuumimman kellonajan jälkeen mukaani kasan tarvittavaa tavaraa ja suunnannut puistojen varjoihin voimaan paremmin. Iltayhdeksän jälkeen lenkkikin on jo tuntunut hyvältä. Saati sitten yöloikoilu Taivaskalliolla viltillä ♥ seurassa. Voittaa terassijuhlinnan anytime. No, on sitäkin tietysti tullut harrastettua. Yritetty luonnollisesti katsokaas kaikin tavoin olla kodin kuumasta pois. ;) Tosin voin kertoa, ettei tuo viimeinen auta päänsärkyyn. Vink!
Eilen lähdin etsimään hyvää oloa vanhoille kulmilleni, Tähtitorninmäelle Ullanlinnaan. Siellähän on se vilvoittava suihkulähde pikkuruisessa lammessa. Ensin piti tietysti astua sen yhden puun piikkiin. Sen, jonka alla pidimme monta vuotta sitten hienon pikniksunnuntain isolla porukalla. Piikki meni naps vain läpi lenkkarista, mutta osui onneksi varpaiden väliin.
Sieltä se varjoinenkin lukupaikka sitten aurinkokuvien jälkeen löytyi. Rauhaa ja kauneutta. Viileä olo. Kotiin tultua piti etsiä vielä toinenkin kolo ulkoa, kun kirja piti saada luettua loppuun ennen iltalenkkiä.
Tallinnan-tuliaisesta, ihanasta nahkanauhasta ranteessa, tuli mieleen, että kyllähän mä jo aloitin kirjoittamaan tarinaa kesän parhaasta reissusta. Saa nähdä, toisiko tämä päivä takaisin innon jatkaa. Pus!
P.S. Paketti tuli! :)
