Hullun pyöräilijän kaappipuuhat

Voi mun punaista paholaistani! Oon jo vallan tykästynyt sen tuomaan vapauteen, eikä harmita, vaikka ostinkin ensimmäisen kerran hyvin pitkään aikaan jotain visuaalista silmääni särkevää. Olisin halunnut mustan pyörän, mutta aleaikaan ei valikoima päätä huimaa. Yksi ruotsalainen musta olisi ollut, mutta sen pitkä toimitusaika, mallin sopimattomuus mulle ilman modifiointia (joka olisi vienyt taas lisää aikaa) ja hippusen liian mummoon taipuvat kurvit saivat kääntymään pätevän, mutta räiskyvänvärisen Tunturin puoleen. Metallinpunainen ei kuulu lempisävyihini, mutta eipähän sitten harmita niin kovin, jos pyörä varastetaan. ;) Tällä kertaa ei siis tarvitse pelätä, että esittelisin ostostani täällä kuvatulvan kanssa. :D Se on terävää, sporttista mallia (ei retrohenkistä mummokaupunkipyörää nähnytkään), vastaa laadultaan ja ominaisuuksiltaan pyöräilyä hevimminkin harrastavan kaverini kriteerejä, ja sillä on kevyt polkea. Juuri niin kuin halusin. Kypärä on musta ja kamala. Tietty. Se siitä. Kiitos hei. ;D

Sain pyörän eilen heti mukaan liikkeestä, ja oon kokeillut sitä 25 kilometrin verran. Tässähän pitää tällä menolla pian ajella ensihuoltoon. Eksyttykin jo on, sekä auringonpaisteessa että kaatosateessa, mutta onneksi sitä näyttää lopulta aina löytävän perille määränpäähänsä. :)

Työ ja kehnot unet väsyttävät, mutta paine ja into siivoukseen kasvavat kummasti, kun tietää, että huomenna on tulossa ihana kaveri yökylään. Siivouksen sivussa päätin väsätä jo tovin seinällä olleet Bestå-kaapit paraatikuntoon. Tässä alku.

 

Laitoin ensimmäisen oven väliin mainoskortteja, jotka toin Tanskan-reissultani. Niiden alla on nuoren lupauksen Eetuelmeri Sihvosen hieno piirros. Tuossa alapuolella palanen sitä.

 

Hieman vielä hommaa. Tässä auringonpaisteessa joku toinen saattaisi viettää iltansa ulkona, mutta mä vaan otan huonoja kuvia sisätiloissa. Ettäs kehtaa aurinko häiritä. ;)