Elokuvia ulkoilmassa

 

Lauantai-iltana hämärän saavuttua esitettiin Musiikkitalon vieressä, Kansalaistorilla, Helsingin juhlaviikkojen ja Espoo Cinén yhteisnäytöksenä Woody Allenin ohjaama Vicky Cristina Barcelona (2008). Hieman ehti kylmä tulla, mutta ulkoilmatunnelma oli silti yhtä hieno kuin aina.

Amerikkalaisissa elokuvissa näytetyt kohtaukset autolla drive in -leffaan menosta saivat minut teini-iässä innostumaan ajatuksesta, ja ollessani vuonna 2002 yliopistovaihdossa Saksassa pääsin vihdoin katsomaan ensimmäisen ulkonäytökseni kampuksen pihalla. Leffa taisi olla High Fidelity. Ameriikan malliin sinne ei kyllä ajeltu, vaan viltillä istuttiin. Kuten viime lauantain leffapiknikilläkin.

Ulkoilmaleffoissa on se jokin. Lämpimässä hämärässä on taikaa, ja jotenkin tarina tuntuu aina ihan pikkuisen erilaiselta ulkona katsottuna. Höpsö romantikko? Myönnän. ;) 

Pyrin käymään vähintään kerran vuodessa Kesäkino Engelissä katsomassa elokuvan. Viinilasi kädessä tunnelman vuoksi. :) Tänä vuonna näin Rakkautta ennen keskiyötä. Suunnitelmissa olisi nähdä ulkona vielä Kilimanjaron lumet, mutta tähän aikaan elokuuta säävaraus alkaa jo olla tosijuttu. ;) Katsotaan siis, miten käy.