sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Pyörittelyä






Tätä välittäjän pohjakuvaa sitä nyt sitten katsellaan, ja pyöritellään mielessä huonekalujen asettumista paikoilleen. Lattian ja seinien laittamisesta muuttokuntoon olemme pyytäneet tarjouksia. Lattiaa emme osaa hioa ja öljyvahata, emmekä tahdo nyt opetellakaan. Kiireisen aikataulun vuoksi emme myöskään ala itse maalaushommiin. Menköön samaan konkurssiin sekin. Välillä iskee feikki olo, kun ei saa edes omia seiniään maalattua. Sen osaisimme kyllä. Viime kerrasta on mulla kuitenkin kolme ja puoli vuotta, enkä tahtoisi mokata ennen muuttoa kiireessä mitään. Minähän annan jokaisen käsityönikin eteenpäin, enkä ole ollut vielä kertaakaan omaan remonttijälkeeni tyytyväinen. Jos olen mukana tekemässä, katson aivan liian kriittisesti tulosta ja jään miettimään, pitäisikö jonkun kuitenkin tehdä homma uudelleen. Jahas, eiköhän tuossa ole itselle riittävästi perusteluja, ja homman voi jättää ammattilaiselle.

Tulossa on tämän alkusipaisun jälkeen melko varmasti ainakin kylppärin kaappien vaihto, ja mikäli hermoni menevät wc:n malja-altaaseen, laitetaan sekin uusiksi. Suurin tarve make-overille on kuitenkin tuon lattian sävyn vaihdon lisäksi keittiössä. Hengettömät, mitäänsanomattomat alkuperäisratkaisut on hoidettava oman maun mukaisiksi. Muotoa emme muuta, mutta ainakin välitila, taso, allas, hana ja kaapinovet saavat kyytiä. Uusi keittotasokin on listalla. Kaasusta induktioon vaihtaneen mieli ei taida millään taipua takaisin veden kiehumisen odotteluun perushellalla. 

Keittiöhommat saavat kuitenkin odotella sitä, että asetumme ja näemme, mitä lopulta tahdomme. Tai siis mitä minä tahdon. Kröhm. Taitaa olla vähän niin, että jos minä ehdotan eikä toinen liikoja vastustele, mun pääni mukaan mennään. Luojan kiitos miehellä on aivan muut mielenkiinnon kohteet kuin sisustus, ja hän luottaa makuuni. En kestäisi olla vääntämässä kompromissia jokaisessa pienessä kodin asiassa. Tietysti kaikki mielipiteet ja vierastamisen kohteet otetaan huomioon, mutta mitä järkeä olisi remontoida lainkaan, jos tulos jäisi yhtä laimeaksi kuin alkuperäinen sen vuoksi, ettemme pääsisi yhteisymmärrykseen minkään vähänkään särmemmän jutun suhteen. Mies saa valita auton, minä hoidan tätä sisustuspuolta. Kiitos, armas. Näillä mietteillä lähdemme nyt kurkkaamaan asuntoa ja kävelylle uusiin kotimaisemiin. Aurinkoiset rantakahvit, täältä tullaan. Nauttikaa sunnuntaista!



12 kommenttia:

  1. Minäkin luotan sun makuun, siitä tulee upea! Eikait siellä vaan ole auton ostokin edessä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna luottamuksesta. ;) Joo, yksi täällä autokuumeilee. Oltiin eilen koeajolla. O-ou...

      Poista
  2. Teillähän on samanlainen jako tuon sisustuksen kanssa kuin meillä :)
    Tsemppiä kääntelyyn ja vääntelyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä tuo tuollainen jako, eikös? ;) Kiitos, yritän vähän väännellä tuon kuvan kans, mutta lopultahan kaikki asettuu vasta kun asutaan ja katsellaan.

      Poista
  3. Niin selkeät ja varmat visiot jo siellä! :) Lopputulos ei voi olla muuta kuin upea. Elätte jännittävää aikaa, nauttikaa siis! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiitos, nautitaan. <3 Visiot ovat suht valmiit. Kun tietää varmasti, mistä ei välitä, ilmestyy mieleen aika nopeasti sen tilalle se, mistä on innostunut. Näin ne mun sisustukset syntyvät. ;)

      Poista
  4. Tosi kiva ja toimiva pohja uudessa kodissanne :)
    Mukavaa sunnuntaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toivottavasti sullakin on ollut ihana päivä, Sanna. :)

      Poista
  5. Ai että tosta tulee hyvä <3

    Kiva kuulla, ettei kompromisseihin tarvitse taipua. Musta on parasta olla samaa mieltä tai sitten antaa toisen hoitaa. Jos molemmat mielipiteineen haluaisivat puuttua, niin sekametelisopan saisi keitettyä, eikä yhtenäistä tyyliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tulee! Jee! :)

      Just niin. Sekametelisoppa saattaa edelleen tulla, mutta onneksi suurimmaksi osaksi vain yhden höppänän pään sisältä. ;)

      Poista

Kiva saada postia. :)