Tulihan se joulu. Ja joulumieli. Odotin aattoillan iloa kuin pikkulapsi, ja väkersin vielä edellisenä yönä lahjoja kädet liimassa ja taikinassa. Koko höperö perheeni oli pitkästä aikaa aattona koolla. Joulupäiväkin oli täynnä hyvää mieltä ja rauhaa. Tapaninpäivän aamuna musta pudotti pahaa-aavistamattomat polvilleen. Äiti ei herännyt.
Synkän joulun aikana näin auringon kahdesti:
ajomatkalla mennessämme hyvästelemään äitiä sairaalaan
ajomatkalla mennessämme hyvästelemään äitiä sairaalaan
ja hautausmaalla saattaessamme hänet kotikaupungin kappeliin.
Eilen hautasimme äidin. Aurinko paistoi, tietenkin.
Ensimmäinen yö toi havuille lumiharson.
Ensimmäinen yö toi havuille lumiharson.
Nuku hyvin, kulta pieni.
Lämmin osanotto ♡
VastaaPoistaValtavan kaunis kirjoitus. Voimia ystäväiseni!
VastaaPoistaKaunista, mutta kamalan raskasta! Mun pitikin eilen laittaa sulle tsemppiviestiä, mutta unohdin.
VastaaPoistaOnneksi saitte joulun ♥♥
Lämmin osanotto suureen suruun ja voimia tuleviin päiviin.
VastaaPoistaKirsi
Lämmin osanottoni. Kauniisti kirjoitettu.
VastaaPoistaVoimia koko perheelle!<3
Olen ihan kauhean pahoillani. Voimia suruunne. Kaunis kirjoitus ♥
VastaaPoista❤
VastaaPoistaOsanottoni <3
VastaaPoistaOsanottoni <3
VastaaPoistaOsanottoni rakas ystäväni <3
VastaaPoistat.Petra
Kiitos, kultaiset. Pikku hiljaa tässä yritän eteenpäin. :)
VastaaPoistaVoi miten huomasin tämän vasta nyt. Lämmin osanottoni ja kovasti voimia <3
VastaaPoistaKiitos. <3
Poista