Veriappelsiinin oveluudesta

On se epeli tuo herkullinen veriappelsiini. Pussista paljastuu suurimmaksi osaksi sisuksiltaan aivan tavallisen värisiä hedelmiä, mutta punaisten yksilöiden vinkeää väriä riittää lopulta kuitenkin koko mehuun. Tarvitsee vain sekoittaa.

Ostin tämän huipputeknisen puristimen Torin kautta, kun villiinnyimme viikonlopun aamumehuajatuksesta, mutta Juicy Salif vei juuri heränneiden spagettikäsien voimat nopeasti. Hauskaahan tällä uudella on tehdä kahdelle vitamiiniannokset, mutta isommalle porukalle saattaisi tulla näinkin vain sormustimelliset. Että tervetuloa vain kaverit brunssille sinne uuteen kotiin. Ostan tuoremehua. On se edelleen kovaa hommaa. Ja sotkuista nyt ainakin. Plus se hedelmävuoren raahaaminen! Mutta ei tässä kahdestaan kaupan mehuun olla palaamassa, tulos kun on ihan hirmuisen hyvää.

Tjaa, heräisiköhän tuo sankari tuossa kohta, meillä kun olisi appelsiineja jääkaapissa viilenemässä. Herkkuaamiaiseenhan kuuluu olennaisesti hyvä seura sitä valmistaessa. Tämä loman alkupuoli on kyllä ollut yhtä viikonloppuaamupalaa, kun takana on jo yksi hotelliyö, brunssi ja kaksi muuten vain kiireetöntä heräämistä pöydän ääressä. Nyt on siis taatusti treenattu röyh hyvin Tukholman-reissun aamupalapöytiä varten. ;)

Sisustajan lomamatka

Mitä tekee sisustusihminen lomallaan? Tämä visuaalisten elämyksien hakija pakkasi talviloman aluksi pariin Tampere-päiväänsä reilusti kaunista katseltavaa. Ensin ystävänpäivän hengessä kaveriporukalla teatteriin (parkumaan, koska Kaikki on kohta hyvin) ja syömään Hans Välimäen uuteen, tyylikkäästi sisustettuun August von Trappeen. Yöksi niin ikään vasta avattuun Torni-hotelliin, jonka yökerhosta oli huimat näkymät. Huoneetkaan eivät olleet lainkaan pöllömmät viimeistelemättömine betonikattoineen, mutta kuvia ei valitettavasti tullut otettua. Voi, iltavalaistuksessa Tampereen vanhat, kiviset tehdasrakennukset näyttivät erityisen kauniilta, vaikka ihailen niitä toki päivänvalollakin.

Lauantaina pääsin yöpymään kummityttöni uuteen kotiin, joka on kyllä jotain aivan muuta kuin tavallinen opiskelijakämppä. Päivällä kiertelimme ystävänpäiväteemalla sisustusliikkeitä. Sydänsuunnistus tuli hoidettua kunnialla, ja nyt vain odottelemme niitä kaikkia hienoja palkintoja, jotka luonnollisesti voitamme. Kävimme muun muassa kahdessa Tampereen suosikkisisustusliikkeessäni. Siis

Design Boulevardissa 
vai -lla?

ja Domdomissa. 

Kummassakin liikkeessä juttelimme pitkät pätkät niitä näitä innostuneiden kauppiaiden kanssa. Mikäs siinä, kun on tämä yhteinen kiinnostuksen kohde. Taisivat myös saada kuulla ensimmäisten joukossa, millaiseen kotiin olemme muuttamassa. Kestäkää te vielä hetki. Yritän saada pidettyä suuni täällä kiinni siihen saakka, että kauppapäivä on sovittu. Mutta sen jo saanen kertoa, että hermoja raastava etsintä on nyt saanut onnellisen lopun. Älkää siis huoliko, kuulette taatusti uudesta kodista tulevaisuudessa kyllästymiseen asti.

Domdomin ihana Pirita maistatti meillä lakuja, ja pitihän niitä ostaa kotiinkin. 
Ihailin taas kerran silmät ymmyrkäisinä kaikkea ihanaa, mitä liikkeessä oli.

Vitsi, mitkä mustat portaat, ja niitä on liikkeessä kaksin kappalein.

Kummityttökin tietää, että runsas määrä ikkunoita on hyvä asia. Onnea uuteen, kauniiseen kotiin!

Sunnuntaina yritimme kovasti sulatella illan ja aamun herkkuja jäällä, 
mutta päädyimme sen jälkeen keskustaan brunssille. Kröhm, tasapainon vuoksi.

Nämä sydänpullat olivat leipomon herkkuja, mutta minäpä sain itse tehtyjä. Vietin sunnuntai-iltapäivän vanhalla ystävällä. Niin no, jos nyt vielä pikkuisen laskiaispullia ja vuohenjuustolasagnea. Eihän sitä kotimatkaa muuten jaksa. ;)

Loma jatkuu jännien kotiaiheiden parissa. Onneksi tulossa on vielä pyrähdys Tukholmaan ennen kuin työt taas jatkuvat. Vanhaksikohan tässä on tulossa, kun tämäkin loma tuli taas niiiiin tarpeeseen? Iloista viikkoa!

Kotona valoisalla

Tänään paistoi aurinko, ja oli huippukiva yllätys käydä keskellä päivää kehityskeskustelu esimiehen kanssa kävellen pari kilometriä lumisissa maisemissa. Vain aurinkolasit puuttuivat. Kuka semmoisia muistaa talvella mukaansa ottaa? 

Nämä kuvat otin toissa viikonloppuna, kun oli pitkä kotiaamu. Siis se sellainen, jona vanutaan aamiaispöydässä kaksi tuntia. Oli sunnuntai, ja olin unohtanut ostaa appelsiineja aamumehuun. Onneksi kaapissa oli pullollinen vaaleanpunaista kuohuvaa. Täydestä meni, vaikkei mehulle maistunutkaan.

Oi aurinko, toivottavasti jäät jokapäiväiseksi kaveriksi. Heti on pirteämpi olo. 

Jaksaa pitkän työpäivän jälkeen vielä vaikka - tadaa, yllätys - lähteä katsomaan asuntoa.

Yllätys, messinkiä

Eilisellä kaupunkireissulla iski silmään messinki. Allekirjoittaneen tapauksessa tietenkin hyvin yllättäen, haha. Papershopissa en voinut ohittaa Paper + Cup Designin hurmaavia lyijykyniä. Ei muuten Johannan tytärkään. Samikset. HM Homesta taas löytyi herkkutarkoituksiin juuri sopiva valkoinen metallikulho, ulkopinnaltaan matta, sisältä hyvinkin hohtava. Kyllä kelpaa kirjoitella ja hyvyyksiä esille laittaa sitten siellä uudessa kodissa. Joka toivottavasti pian löytyy. Hui. Älkää kiltit kysykö juuri nyt aiheesta mitään. On liian jännää. Pyrin säilyttämään yöuneni, ja tulevalla viikolla täytyy yrittää keskittyä asuntojuttujen lisäksi työnhakuunkin. Onneksi työviikon päässä häämöttää talviloma.

Riemullista viikkoa 7, ihanat!