maanantai 10. helmikuuta 2014

Maintenance - massiivisia kunnossapitotoimia





Ei ole minulla timangia. Mutta on tuo hieno Sanna Nuutisen No diamond -sormus, ollut jo vuosia. Kröhm, yläkuvassa sillä on kyllä pallerokruunu päässään. Koin pikkuruisen reipastumisen hetken viikonloppuna, ja uitin vähäiset hopeakoruni puhdistusaineessa. Kyllä taas kelpaa kimallella, vaikkei kiviä olisikaan. 

Hopea on lempimateriaalini koruissa. Tai tuskin sanoisin valkokullallekaan ei, mutta eipäs ole yksikään rinssi vielä sellaisen kanssa eteen polvistunut. Tai siis, haa, kyllähän mun ammoisten aikojen kihlasormuksessani taisi hippunen valkoistakin olla, kun nyt tarkemmin alkaa miettiä. Kaikkea sitä, olin vallan unohtanut.

Välillä kokeilen mielenkiinnosta muita metallin sävyjä (rihkamakoruissa), mutta hopea on ja pysyy voittajana, ja vuosia vanhat korut rakkaina. Harmittaakin suuresti, jos vaikka korviksista katoaa toinen, kuten kävi ihanille, ajat sitten ystävältä lahjaksi saaduille, kirkkaille lasipallonapeilleni syksyllä. Mistä mä nyt korvaajat löydän? Ensi joulun markkinoita odotellessa...










Tanskalainen Pernille Corydon on ollut parin vuoden ajan "mun" hopeakoruvalmistajani. Näissä kuvissa lentelee Corydonin lintu. Myös renkaissa olevat hopealätkät ovat hänen tekemänsä, mutta olen poistanut korviksista riippumasta toiset, pienemmät kiekot. Tuossa yllä keikistelee kolibrin seurana myös äidin vanha Aarikan pässi.




Se siitä korupesusta. Hyvä, että edes yksi asia on taas hetkeksi hoidettu. Kodinhoitoa parhaimmillaan, selkeästi. ;) Vähän ilmassa tuota saamattomuutta. Neiti Tositehokas täällä, hei.

Jotenkin alkaa jo pyöriä mielessä tuleva talviloma. Enpä muista, olenko ikinä oikeasti kaivannut hiihtolomaa pitkän jouluvapaan jälkeen, mutta tänä vuonna olen ehtinyt miettiä tulevaa viikkoa jo monesti. Keskeneräisiä hommia on äidin kaapeissa reippaasti, ja pitkät unetkin houkuttelevat. Kun vielä yrittää muistaa päivittäisen lenkin, on kasassa aika hyvä hoito. Saa vedettyä juttuja kuten perunkirjoituksen, voi ei yli to do -listalta ja ladattua itseään liikkumalla ja nukkumalla. Tuskin maltan odottaa. Ennen tuota kaikkea kuitenkin työviikko ja yksi työhaastattelu. Plus veljen ja tämän armaan vaimon synttärikujeet. Tietenkin. :)


8 kommenttia:

  1. Hei mistä tuo tyyny on, tyyny kai kyseessä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyyny juu. Fine Little Day:n. Lisäkuvia täällä: http://www.mintunmustaa.blogspot.fi/2014/01/yhta-valaisinta-piti-toiveesta-esitella.html

      Poista
  2. Aivan ihana tuo No diamond- sormus!! <3 Tahon kans!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan mun suosikki. Oli pakko heti saada, kun joskus Kaapelilla design-myyjäisissä siihen törmäsin. Rakkautta ensi silmäyksellä. <3

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitti. :) Monesti on hyvä puhdistaa vanhat, niin huomaa, ettei tarvitsekaan ostaa uusia, vaikka niin oli luullut. :)

      Poista
  4. Oot sä kätevä emäntä! Ei mulla oo tullut mieleenkään alkaa puhdistushommiin, vaikka onhan noissa. Pinttymiä.

    PIdän peukkuja haastattelun kanssa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nuo pikkuiset jutut voi nopsasti dipata taika-aineeseen, joten helpolla selviää. Eri asia se olisi perintöastioiden tms. kanssa. :)

      Kiitos. :)

      Poista

Kiva saada postia. :)