lauantai 29. elokuuta 2015

Heihei kauniille kodille











 













Flow-etkot ja vanhan kodin heippaheit samaan aikaan Kallion kulmilla. Mikä loistava brunssi-idea! Pari viikkoa sitten kokoonnuimme ihailemaan vielä kerran arkkitehtikaverin pistämättömällä maulla sisustettua yksiötä, joka on nyt käynyt pieneksi asukasmäärän tuplaannuttua. Elokuun valon tulviessa ikkunoista tuli mieleen kaikki ne juhlat, joissa olen tässä osoitteessa maljan (jos toisenkin) nostanut.

Suuri erkkeri-ikkuna talon kulmassa on tietenkin se tämän asunnon juttu, mutta vähintäänkin saman verran kodissa on saanut ihailla kunnon harppauksen sisustuslehtiä edellä menevää, kekseliästä näkemystä siitä, mikä on ajan henki tilankäytössä ja viihtyisyyden luomisessa. Oikeastaan kaveri on tainnut pyrkiä ajattomuuteen, mutta sattuipahan nyt myymään asuntonsa kesänä, jona esimerkiksi vaneri keittiönovissa on aikas kuuma juttu.

Oli ihanaa nähdä kummallisen hiljaisen kesän jälkeen niin monia tuttuja. Enää ei niin haitannut, vaikka Flow-lippujen osto jätettiin meillä liian myöhäiseksi. Tilalle tuli alkuilta Suomenlinnan auringossa. Illallisseuraksi Brondaan saimme ystävät Tampereen suunnalta, joten täydellinen päivähän siitä tuli.

Kiitos hauskoista päiväjuhlista, ja onnea yhteisen kodin etsintään. Tiedän jo nyt, miten viihtyisä siitä tulee.
 

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Ei taaskaan asukuvia ;)







... mutta tukkakuvat sentään lauantain häistä. 
Kun oikein kampaajalla kävin ja sulankin päähäni laitatin. Kivaa illan jatkoa!


tiistai 25. elokuuta 2015

Habitare-lippuja, anyone?






Lahjojen hankkiminen on hankalaa. Ellei ole lahjakortti-ihminen, kuten allekirjoittanut. Toinen loistava vaihtoehto on lahjalista, jolta tämäkin marimekkonen on yli ruksittu. Ystävät menivät lauantaina naimisiin, ja me kannoimme innoissamme lahjaksi laatikollisen toivottuja marikuppeja. Pohojalaishäät olivat huippuhauskat, ja tuli tanssittua äänikin pelkäksi pihinäksi. Onnea vielä kerran, mussukat!
 


  
 









Lahjojen antaminen, mikä upea aasinsilta arvontaan. ;) Habitare-messut järjestetään Helsingissä jälleen 9.-13.9., ja sain arvottavakseni viisi aikuisten lippua. Lipulla pääsee messuille valinnaisena päivänä välillä 10.-13.9. Osallistuaksesi lippuarvontaan jätä kommentti tähän postaukseen tiistaihin 1.9. klo 21 mennessä. Mikäli innostut tavoittelemaan useampaa arpaa, saat toisen liittymällä blogin viralliseksi lukijaksi sivun alalaidasta tai tykkäämällä Mintunmustan Facebook-sivusta. Onnea arvontaan ja iloista mieltä viikkoonne!


perjantai 21. elokuuta 2015

Kohotus



















Jee!


Perinteitä kunnioittaen poksahti työvuotemme viikko sitten avatuksi. Virallisen ja sangen vakavamielisen kohotusvastaavan ominaisuudessa suunnitella huitaisin vähintäänkin yhtä perinteisesti samana aamuna pöytää varten oheisissa kuvissa esiintyvän luomuksen, jonka pika pikaa perushommien ohessa muiden saman vastuun painamien kanssa toteutimme. Tilaisuuden ohjelmasuunnitelma nollautui kesken kaiken, mutta hätiäkös tuossa. Samalla vankalla sutaisuasiantuntemuksella riimittelin siinä kesken töiden muutamassa minuutissa uudet sanat asianosaisille hieman liiankin tuttuun ja vähemmän rakkaaseen lauluun. Tilaisuuden juhlavuuden vaatimalla hartaudella, kieli tiukasti poskessa, ironiaa ja tulevia laulajia säästämättä. Juhlahetki oli laseja tyhjentävä. Vain pari jäi koskematta. Puhtaat tiskaajan kädet ne siitä lopulta parhaaseen talteen saattoivat. 

Huippua työvuotta, me!


Ja hyvää viikonloppua te! Täällä on luvassa häähumua.
Hurmaava morsiankin muuten taitaa tuntea tuon syyskohotuksemme miljöön. :)


torstai 20. elokuuta 2015

Lissabonin tyyliin





Auvoisuudestaan huolimatta arki tuo loman kohokohdat mieleen jotenkin hurjan hohdokkaina. Vaikka kuinka yritin rajoittaa, tänään näitä kuvia taas riittää. Kauniin rähjäisyyden ohella muhun iskivät taannoisella Lissabonin-reissullamme erityisesti tyylikkäät kauppa- ja ruokapaikat.

Keskustan ketjuliikkeet ja kauppakeskittymät eivät innostaneet. Niiden sijaan löysimme onneksemme Príncipe Realin alueelta kaksi lähinnä Helsingin Vanhaa Ylioppilastaloa muistuttavaa "ostoskeskusta". Kattojen koristeellisuus sai kulkemaan nenä kohti korkeuksia. Suurien, upeiden seinämaalausten ihailun lomassa saattoi harkita nykytaiteen ostamista. Liikkeet myivät rakennusten saleissa muun muassa vintagea, portugalilaista käsityötä ja supertyylikästä ekomuotia. Nälän tai janon yllättäessä saattoi istahtaa hetkeksi vaikkapa viherkasviviidakkoon.






































Palatsien ja kauniiden esineiden katseluksihan se lähinnä meni, vaikka toinen pari paitaa löysikin. Tällaiset paikat ovat käynnin arvoisia, vaikkei mitään olisi hankkimassakaan. Samoin muuten tuo alla näkyvä miestenvaatekauppa, josta sai edestä topattuja uimahousuja, ja jonka sovituskopeissa oli sitä jotain. ;)



No entäs se ruokapuoli? Kerran kiireessä pahimman turistialueen kehuja keräämättömään ruokaan haksahdettuamme etsimme jotain muuta. Kokeilimme toki kalaa, rannikolla kun olimme. Mutta. En ymmärrä, miksi kokemukseni kalaravintoloista ulkomailla on aina sama, olinpa missä tahansa. Kala on aina tuoretta, mutta mautonta. Se yritetään ilmeisesti pitää mahdollisimman autenttisen makuisena, mutta kun edes suolapurkkia ei ole pöydässä, ruotojen etsimisestä menee niin sanotusti maku. Lisäkkeisiinkään ei ole vastaan tulleissa kalaravintoloissa panostettu. Harmi. 

Onneksi Lissabon pelasti meidät ruuankin suhteen. Ja tyylillä. Jos vanhat palatsit on valjastettu concept storeiksi ja malleiksi, eivät vanhat kauppahallit todellakaan jää toiseksi. Kävimme kahdessa tällaisessa hallissa nauttimassa matkan siisteimmät ateriat. Molemmissa paikoissa harjoitetaan aamupäivisin myös ihan perinteistä torimyyntitoimintaa.

Mercado da Ribeiran uudistuksen tarjouskilpailun voitti matkaoppaistaan tuttu Time Out, ja rautatieaseman vieressä sijaitsevasta hallista on tehty pikkuisen hienompien herkkujen ja niiden hiukan tavallista tyylitietoisempien kaupunkilaisten paikka. Ruoka ja juoma haetaan itse ravintoloiden kojuista ja sen voi nauttia keskellä hallia olevissa puisissa baaripöydissä. Kaikki seurueen jäsenet voivat hakea ruokansa vaikka eri paikoista, joten ainoa ongelma taitaa olla päättää, mitä juuri nyt tekisi eniten mieli. Ruuan lisäksi samassa tilassa oli myynnissä ainakin yrttejä ja kalasäilykkeitä. Tyylikkäissä kojuissa tietenkin.












Mercado de Campo de Ourique on kooltaan toista hieman pienempi, mutta herkuiltaan ja tyyliltään samaa luokkaa. Taisinpa syödä täällä tähänastisen elämäni parhaat sushit. Kauniitakin vielä, voi että.







Niin, ja tulihan sitä muuten käytyä Time Outin suosituksesta kahdesti samassa intialaisessakin. Oli tosi hyvä, vaikkei ollut sitä kuuluisaa tyyliä nähnytkään. Vinkeänä esimerkkinä tästä oli kokonainen 0,375 litran viinipullo kaadettuna lasiin. Oluttuoppiin. ;) 

Pakettiautobaarit ja erilaiset liikuteltavat myyntikärryratkaisut näkyivät katukuvassa pirteinä läiskinä. Miltäs maistuisi esimerkiksi tämän auton myymä, englanniksi käännetty portugalilainen kirjallisuus?



Smoothie tästä pirteästä kahvilasta?




Tai tällainen rantadrinksu?




Tuliaisiksi kotiin toimme muutaman tarpeellisen vaatekappaleen ja kahden posliinikulhon lisäksi paljon kaunista nähneet ja vihdoinkin hieman kesän lämpöä maistaneet itsemme. Kuvia saatte nähdä ähkyyn asti, sillä muutama olisi vielä valmiina piristämään vaikkapa jotakin sadepäivää. Onneksi aiemmasta Lissabon-postauksesta on jo aikaa. ;)